Suomen suosituin ympäristölaki on…

Lehdessä oli juttu suosituimmista Google-hauista. TV-ohjelmista eniten etsittiin Big Brotheria. Tämä blogi kantaa kortensa tutkivan journalismin kekoon ja tarjoaa listan Googlen tilastojen mukaan etsityimmistä ympäristölaeista vuosina 2004–2010:

		suosioindeksi
1.	jätelaki	100
2.	maankäyttö- ja rakennuslaki	73
3.	yksityistielaki	61
4.	vesilaki	59
5.	ympäristönsuojelulaki	51
6.	terveydensuojelulaki	44
7.	metsälaki	34
8.	luonnonsuojelulaki	29
9.	kalastuslaki	24
10.	kaivoslaki	15

Kiinteistönmuodostamislaki, maa-aineslaki ja naapuruussuhdelaki eivät aivan mahtuneet kymmenen kärkeen. Päästökauppalaki, ympäristövahinkolaki ja YVA-laki keräsivät vielä vähemmän hakuja.

Jätevesiasetusta en hyväksynyt asetustasoisena mukaan kilpaan (tosin myös jätevesilain nimellä on tehty runsaasti hakuja). Pitkän ajan keskiarvoissa jätevesiasetuksen suosio olisi sijoittunut jonnekin terveydensuojelulain tuntumaan, mutta vuonna 2010 jätevesiasetus on ollut ylivoimaisesti haetuin ympäristösäädös.

Yritin verrata näitä myös suosituimpiin televisio-ohjelmiin, mutta ne eivät oikein mahtuneet samalle asteikolle. Nähtävästi Suomen ”big brother” hakujen vastaava indeksi olisi suunnilleen 10 000.

Hyvää joulun aikaa. Uusia bloggauksia jälleen noin tammikuun puolessa välissä.

Vaatimuksia haja-asutusalueen kaavoitukselle

Omakotitalo järven rannalla. Pihassa kaksi autoa, joilla hurautetaan muutama kilometri viereiseen kaupunkiin töihin. Onko tämä suomalainen unelma, ympäristörikos vai molempia?

Vähän tuontyyppisestä alueesta taisi olla kyse jutussa, josta korkein hallinto-oikeus julkaisi lyhyen ratkaisuselosteen viime viikolla (KHO 1.12.2010 t. 3594). Joroisten kunta on kaavoittanut uuden asuinalueen. Äänestyspäätöksellä KHO kumosi asemakaavan. Kunta ei ollut tehnyt riittäviä selvityksiä, kun se oli laatinut kaavaa.

Riittämättömät selvitykset ovat yleisin syy sille, että tuomioistuin kumoaa asemakaavapäätöksen. Mielenkiintoisinta näissä tapauksissa on, mitkä selvitykset ovat olleet riittämättömiä ja minkä vuoksi.

Joroisten tapauksessa valittajien silmätikkuna oli liikenne uudelle asuinalueelle. Se tapahtuisi yksityistien kautta, eikä tien parantamisesta ollut tehty päätöksiä. Valittajat valittivat ensin Kuopion hallinto-oikeuteen. Se käsitteli päätöksessään mm. sitä, olisiko tien kunnostamista pitänyt selvittää tarkemmin ja aiheuttivatko liikennejärjestelyt kohtuutonta haittaa tiekunnan osakkaille. Hallinto-oikeus piti selvityksiä riittävinä ja kaavaa lainmukaisena.

Myös KHO:n mielestä liikenneasiat olivat tärkeitä. Päätöksen perustelut lähtevät kuitenkin yleisemmältä tasolta, yhdyskuntarakenteesta. Alueelle oli suunniteltu suhteellisen suuri määrä tehokasta ympärivuotista asutusta. Alue sijaitsi usean kilometrin päässä kunnan keskustaajamasta lähellä viereisen kaupungin rajaa. Alueella ei ollut oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Mm. näiden syiden takia kunnan olisi pitänyt selvittää huolellisemmin uuden asutuksen vaikutus sekä Joroisten kunnan että viereisen Varkauden kaupungin yhdyskuntarakenteeseen. Kyse ei ollut vain siitä, löytyvätkö rahat tien parantamiseen.