maanantai 18. lokakuuta 2010

Auttaako oikeusasiamies

Kari Pesonen tekee melumittauksia ja on kirjoittanut ja selvittänyt paljon meluasioita (olen ollut joskus aikoinaan TKK:lla hänen opettamallaan meluntorjunnan kurssillakin). Hän lähetti minulle sähköpostia ja linkin muutaman vuoden takaiseen Australialaisen raporttiin. Siinä sikäläinen oikeusasiamies (Queensland Ombudsman) selvitti laajassa raportissaan, olivatko tiehallinnon (Department of Main Roads) toimenpiteet olleet riittäviä moottoritiehankkeessa. Tuossa tapauksessa oikeusasiamies näytti antavan kritiikkiä mm. siitä, että ei oltu riittävästi huolehdittu L10-melutasojen jäämistä alle rajan 68 dB(A). Tuo tarkoittaa, että 10 % ajasta melu on suurempi kuin 68 dB. Pitäisikö meilläkin oikeusasiamihen tai oikeuskanslerin tehdä vastaavan laajuisia selvityksiä tutkiessaan kansalaisvalituksia viranomaisten toimista meluasioissa?

Suomessakin voi ympäristöasioissa kääntyä oikeusasiamiehen tai oikeuskanslerin puoleen, jos viranomaisen toimet eivät tyydytä. Australian mallin mukaiseen syvällisyyteen en kyllä ole havainnut näin suomalaisten laillisuusvalvojien pääseen (ks. esim. oikeusasiamiehen ratkaisu Helsiki-Vantaan lentomeluasiassa). 

Muistelen, että muutama vuosi sitten ehdotettiin, että oikeuskansleri ja oikeusasiamies voisivat jättää harkintansa mukaan osan kanteluista tutkimatta siten, että tärkeimmät asiat voitaisiin sitten tutkia kunnolla. Sellaisessa voisi olla ideaa.

2 kommenttia:

  1. Voisi tietenkin myös harkita erillisen ympäristöasiamiesviranomaisen perustamista. Onhan meillä ylimpien laillisuusvalvojien ohella myös esim. vähemmistövaltuutettu, tietosuojavaltuutettu ja kuluttaja-asiamies. EU:sta edistyksellisin esimerkki löytynee Unkarista, jossa on 2007 perustettu Tulevien sukupolvien asiamies (http://jno.hu/en/), jolla toimialallaan niin valitus- kuin väliintulo(!)-oikeuskin. Ympäristöasioissahan ylimääräinen valvonta on meillä perinteisesti kuulunut valtionhallinnon ympäristöviranomaisille, mutta olisiko siis täälläkin tarvetta hallintoon nähden itsenäisemmälle valvontaviranomaiselle vai hämärtyisivätkö toimenkuvat ja toimivallat liikaa?

    Kytkentänä muuten myös aiempaan blogimerkintään, valtioneuvoston kanslia ehdottaa prosessityöryhmän välimietintöön antamassaan lausunnossa harkittavaksi asianosaisaseman ja valitusoikeuden antamista eri valvontaviranomaisille, kuten juuri erilaisille valtuutetuille (ks. s. 24).

    VastaaPoista
  2. Unkarin malli näytti mielenkiintoiselta. Jos ymmärsin oikein, niin tuo tulevien sukupolvien asiamies on yksi neljästä johonkin näkökulmaan erikoistuneesta oikeusasiamiehestä (kansalaisoikeudet, tietosuoja, vähemmistöt ja ympäristö).

    Suomessa alkaa olla sen verran valtuutettuja ja asiamiehiä (uusin kai yt-asiamies), että on vaikea pysyä perässä kunkin tehtävistä ja toimivallasta.

    VastaaPoista